Kulutusluoton nimellinen vuosikorko saa 1.7.2025 alkaen olla Suomessa enintään 17,50%. Todellinen vuosikorkoprosentti voi olla tuota korkeampi.
17,50% enimmäiskorko perustuu siihen, että nykyisin Suomessa kulutusluoton korko saa olla korkeintaan 15% + Suomen pankin vahvistama viitekorko, mutta jos nuo olisivat yhdessä yli 20%, niin saisi korko olla kuitenkin enintään 20%. Tämän sivun päivityksen aikaan Suomen pankin vahvistama viitekorko on 2,50%, eli kulutusluoton korko voi olla sivun päivityksen aikaan enintään 15% + 2,50% = 17,50%.
Verrattuna nimelliseen vuosikorkoon, todellisessa vuosikorkoprosentissa huomioidaan myös lainan niin sanotut sivukulut. Kulutusluoton sivukuluja voivat olla esimerkiksi pakollinen avausmaksu ja laskutuslisät.
Tyypillisen kokoisen kulutusluoton tapauksessa nimellisen vuosikorkoprosentin ja todellisen vuosikorkoprosentin ero voi olla esimerkiksi noin 4% – noin 5%. Eli jos nimellinen vuosikorkoprosentti olisi 15%, niin voi todellinen vuosikorkoprosentti olla esimerkiksi 19% tai 20%.
Esimerkkejä pankkien kulutusluottojen koroista 2025
| Pankki: | Summa: | Todellinen korko: |
| S-Pankki | 10 000€ | 13,19% |
| Aktia | 8 000€ | 13,48% |
| Danske Bank | 5 000€ | 13,60% |
| POP Pankki | 10 000€ | 13,85% |
| OP | 10 000€ | 14,41% |
| Nordax Bank | 10 000€ | 14,45% |
| Bank Norwegian | 14 000€ | 14,92% |
| Nordea | 8 000€ | 15,50% |
Kulutusluottojen korkovertailun perusteella voi siis sanoa, että kulutusluoton tyypillinen korko on vuonna 2025 alkaen hieman yli 13% ja hieman alle 16%. On hyvä huomata, että pankit käyttävät kulutusluottoihin monesti osittain henkilökohtaista hinnoittelua.
Lisäksi on hyvä huomata se, että koska kulutusluoton sivukulut ovat tyypillisesti tiettyjä euromääriä riippumatta siitä, miten iso kulutusluotto on, niin nostavat ne pienen kulutusluoton korkoprosenttia enemmän. Tuota asiaa voi miettiä esimerkiksi näin: jos kulutusluoton avausmaksu on summasta riippumatta 50€, niin on se 2.5% 2 000 euron kulutusluotosta, mutta 0.5% 10 000 euron kulutusluotosta.
Kulutusluotot ovat tyypillisesti vakuudettomia lainoja. Vakuudettomien lainojen korkoprosentti on tavallisesti korkeampi kuin vakuudellisten lainojen. Kulutusluottojen korko on siis korkeampi kuin esimerkiksi asuntolainojen.
Yhteenvetona kulutusluottojen koroista vuonna 2025 voi sanoa, että ne eivät ole erityisen halpoja. Tuo korostaa sitä, että kulutusluoton lainasumma kannattaa pyrkiä pitämään pienenä ja laina-aika lyhyenä, jotta korkokuluja ei euroissa miten kerry valtavasti.
Pankit voivat tehdä muutoksia kulutusluottojen hinnoitteluun. Korkotiedot on poimittu tämän sivun kirjoittamisen aikaan.
Kulutusluoton korko on tyypillisesti kiinteä
Vaikka eri kulutusluottojen koroissa voi olla jopa varsin isoja eroja, niin pysyy myönnetyn kulutusluoton korko tyypillisesti samana koko laina-ajan. Kulutusluoton korkoon ei siis tavallisesti vaikuta esimerkiksi se, miten Euriborkorko muuttuu. Se, että kulutusluoton korko on yleensä kiinteä, tekee kulutusluotosta mukavan selkeän lainamuodon ja helpottaa eri kulutusluottojen vertailua toisiinsa.
Kulutusluottojen korkokatto
Ylempänä tällä sivulla käsiteltiin kulutusluoton maksimikorkoa, joka tätä sivua päivittäessäni saa olla enintään 17,50%. Tuo perustuu kulutusluottojen korkokattoon. Kulutusluottojen korkokatto määrittelee, että uusien kulutusluottojen nimelliskorko saa olla 15% + Suomen pankin toimesta vahvistettu viitekorko, mutta kuitenkin enintään 20%.
Jos siis esimerkiksi joskus olisi tilanne, jossa viitekorko on 6%, niin ei uusien kulutusluottojen korko kuitenkaan saisi olla 15%+6% = 21%, vaan enintään 20%.
On tärkeä huomata, että kulutusluottojen korkokattoa ei sovelleta takautuvasti. Jos siis vaikkapa nostaisit tänään 17,00% koron kulutusluoton ja sitten tulevaisuudessa Suomen pankin vahvistama viitekorko tippuisi tasoon 1%, jolloin uusien kulutusluottojen korko saisi olla enintään 15% + 1% = 16%, niin ei tuo kuitenkaan pienentäisi sinun 17,00% koron kulutusluoton korkoa.
On myös hyvä huomata, että kulutusluottojen korkokatto koskee kulutusluoton nimellistä vuosikorkoprosenttia, eikä sen todellista vuosikorkoprosenttia. Se, että asia on noin päin on siinä mielessä hieman huono asia, että nimellinen vuosikorkoprosentti kertoo todellista vuosikorkoprosenttia vähemmän luoton oikeista kustannuksista. Jos esimerkiksi lainahakemuksen kilpailutuksen jälkeen haluaa valita aidosti pienikorkoisimman kulutusluoton, niin on tärkeä keskittyä juurikin todelliseen vuosikorkoprosenttiin.
Korkokaton vaikutus kulutusluottojen tarjontaan
Varsinkin pienten kulutusluottojen tarjonta on vähentynyt Suomessa sen jälkeen, kun nykyinen korkokatto tuli voimaan. Tarjonta on jopa vähentynyt kahta reittiä: aiempaa harvempi nettilainapaikka tarjoaa ylipäätänsä kulutusluottoa ja sitten ne, jotka voivat tarjota kulutusluottoa, myöntävät sitä aiempaa harvemmille hakijoille.
Syynä noihin molempien asioihin on se, että korkokatto on pakottanut lainapaikat olemaan tarkempia siinä, keille ne myöntävät luottoa, jottei niille synny liikaa luottotappioita eli tapahdu liikaa sitä, että lainaa myönnetään sellaisille henkilöille, jotka eivät maksaa sitä takaisin.
Korkokatto ei ole vaikuttanut yhtä paljon isojen kuin pienten kulutusluottojen tarjontaan, koska niiden korot olivat tyypillisesti jo aiemmin yhteensopivat uuden korkokaton kanssa. Ja osittain tuohon liittyen lainapaikat olivat jo siis aiemmin varsin tarkkoja siinä, keille ne myönsivät isoja kulutusluottoja.
Kulutusluoton marginaali
Vaikka esimerkiksi Euribor-korkojen ja Suomen pankin vahvistaman viitekoron muutokset eivät vaikuta jo myönnettyjen kulutusluottojen korkoihin, niin on esimerkiksi Euribor-korko monesti yksi osa sitä, kun pankki hinnoittelee kulutusluoton. Toinen osa on marginaali. Kulutusluoton marginaalia voi myös kutsua asiakaskohtaiseksi osaksi. Noin sen takia, että kulutusluoton marginaali voi riippua hakijasta. Se voi myös riippua esimerkiksi siitä, minkä pankin kulutusluotto on kyse.
Jos vaikkapa sanotaan, että pankki hinnoittelee kulutusluoton perustuen 12 kuukauden Euriboriin, joka olisi kulutusluoton myöntämisen hetkellä 2% ja pankin asiakaskohtainen marginaali on 5%-10%, niin voisi kyseisen pankin kulutusluoton lopullinen korko olla alkaen 7% ja enintään 12%, koska 2%+5% = 7% ja 2%+10% = 12%.
Tätä sivua päivittäessäni Suomessa kulutusluoton marginaali voi olla halvimmillaan alle 3% ja kalleimmillaan yli 14%. Korkovertailun perusteella tyypillinen kulutusluoton marginaali on Suomessa noin 7-12%, eli huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi vakuudellisen asuntolainan.
Miten voin löytää halvan koron kulutusluoton?
Suosittelen vahvasti kilpailuttamaan kulutusluottohakemuksen. Tuo voi säästää huomattavasti rahaa varsinkin siinä tapauksessa, että kyseessä on vähintään muutaman tuhannen euron kulutusluotto. Kokemusteni perusteella hyvä lainahakemuksen kilpailuttaja on esimerkiksi Zmarta. Kulutusluoton kilpailutus sen kautta on ilmaista ja nopeaa.
Mitä tehdä, jos on vanhoja kalliitta kulutusluottoja?
Kulutusluottojen enimmäiskorot ovat pudonneet Suomessa paljon viime vuosina. Jos on ottanut esimerkiksi muutama vuosi sitten kulutusluoton, niin voi sen korko siis olla paljon korkeampi kuin uuden kulutusluoton korko saa olla. Tuo ei tietysti välttämättä ole kiva tilanne, jos on aiemmin nostettua kallista kulutusluottoa. Erityisen ikävä tilanne on, jos on useampi aiemmin nostettu kalliskorkoinen kulutusluotto.
Tuollaisessa tilanteessa lainojen yhdistäminen voi olla erittäin kannattavaa. Lainoja yhdistäessä vanhat kalliit lainat pyritään korvaamaan yhdellä uudella ja halvemmalla lainalla. Tuo voi säästä paljon rahaa.
Saatat olla kiinnostunut myös esimerkiksi näistä sivuista: