Jarkko Lehtopelto asiantuntijavieraana Lähiruoan kumppanikahvilassa Louella maaliskuussa 2024
Lähiruoan ja kestävän ruokatuotannon puolesta, kohti kestävää lähiruokatuotantoa: Jarkon tarina
Jarkko Lehtopelto on konseptien ideoija, suunnittelija ja yrittäjä, joka on omistautunut luomaan innovatiivisia ratkaisuja niin tuotteiden, palveluiden, markkinointiratkaisujen kuin toimintamallienkin osalta. Hänen taustansa on vahvasti markkinoinnin ja viestinnän parissa, ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus mainostoimiston johtamisesta.
Noin 6-7 vuotta sitten Lehtopelto päätti suunnanmuutoksesta ja keskittyä entistä enemmän maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. Hänen tavoitteenaan oli hyödyntää osaamistaan ruoantuotannon ja metsien käytön kestävien ratkaisujen edistämisessä.
Tällä hetkellä Lehtopellon työpöydällä on useita mielenkiintoisia projekteja, joista mainittakoon erityisesti Yhteisömaatila-konseptin kehittäminen sekä luonnonlaidunlihan kaupallistaminen. Hän pyrkii jatkuvasti löytämään uusia tapoja edistää maaseudun kestävää kehitystä ja tuomaan innovaatioitaan käytäntöön. Hän haluaa tehdä konkreettista ja merkityksellistä työtä yhteisöjen hyväksi.
Lähiruoan merkitys ja trendit markkinoilla
"Kestävästi tuotettu lähiruoka ja siihen liittyvä ruokaymmärrys ovat ratkaisevassa asemassa, kun mietitään millainen ruokajärjestelmä voisi tulevaisuudessa olla. Mitä lähempänä kuluttajat ovat tuottajia, sitä suurempaa ruuan arvostus on ja samalla ymmärretään paremmin kestäviä ratkaisuja kuten vaikkapa satokausiajattelua. Yksi vahvasti lähiruokaankin liittyvä trendi on agroekologia, jossa maatilojen ja muiden toimijoiden yhteistyöverkostolla tavoitellaan energia- ja ravinneomavaraista tuotantoa."
"Suomessa kuluttajat asioivat paljon keskittyneen kaupan eri kokoisissa kaupoissa ja marketeissa. Joissain tuoteryhmissä, kuten leivissä, lähiruoka on säilyttänyt asemansa, mutta monille pelkkä suomalainen valinta riittää lähellä tuotetuksi tuotteeksi. Valitettavasti lähiruokakanavat ovat toistaiseksi jääneet aika marginaalisiksi, mutta se ei tarkoita ne olisivat siellä tulevaisuudessa."
Haasteet ja mahdollisuudet lähiruoan tuotannossa
"Logistiikka ja markkinointi ovat tosiaan kaksi aivan keskeistä kysymystä lähiruoan läpilyömiselle, näissä molemmissa on samalla aika isoja tuoteryhmäkohtaisia eroja. Osa tuotteista, kuten järvikala, on logistiselta ketjultaan vaikeita ja osaa tuotteista, kuten leipää, on helppo markkinoida lähiruokavaihtoehtona. Lähiruoan suuret mahdollisuudet liittyvät elämyksiin, toimintaan, tapahtumiin ja kaikkeen myönteiseen paikalliseen ruoantuotannon ympärille kietoutuvaan toimintaan. Siihen ei muualla tuotettu ruoka pysty."
Kestävä ruoantuotanto ja ympäristönäkökulmat
"Kestävä ruokajärjestelmä mahtuu maapallon kantakyvyn rajoihin ja ihmisten reiluun kohteluun. Tältä globaalilta tasolta kestävä tuotanto sitten valuu lopulta paikallisen mittakaavan tasolle, jonka pitää senkin noudattaa samaa periaatetta. Näin suoraviivainen ruoantuotannon rakenne ei tietenkään ole, mutta tuo antaa suuntaa siihen, minne päin toimintaa pitäisi kehittää. Samalla uskon, että tulevaisuudessa kuluttajat myös palkitsevat tuottajia ja valmistajia ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä nykyistä paremmin."
"Aikaisemmin mainitsemani agroekologia eli maatilojen ja muiden toimijoiden paikallinen yhteistyöverkosto on yksi hyvä ratkaisu taklaamaan näitä kestävyyskysymystä. Hyvä on myös muistaa, että lähiruoka ei automaattisesti tarkoita kestävää tuotantoa, vaikka siihen näitä myönteisiä mielikuvia usein liitetäänkin."
Kuluttajien rooli ja tiedon lisääminen
"Kuluttajilla on paljon valtaa, mutta vielä enemmän on valtaa poliittisilla päättäjillä ja rakenteen sisältä tulevalla uudistamisella. Siksi ajattelen, että kuluttajuuden rinnalle kannattaa nostaa esille aktiivinen kansalaisuus, jossa äänestyspäätösten yhteydessä puntaroidaan myös näitä kysymyksiä. Etenkin näinä aikoina ruokakaupoissa hinta ohjaa paljon valintoja ja olisi tärkeää, että ruokajärjestelmä ja toimijoiden tahto johtaisivat siihen, että kestävät ratkaisut olisivat selvästi edullisempia kuin nykyään."
Tulevaisuuden näkymät ja suuntaukset
"Vaikka optimisti olenkin, pelkään pahoin, että isot muutokset tulevat vasta kriisien kautta. Näihin kriiseihin kannattaa kuitenkin varautua kehittämällä kestävää, ja myös äärisäitä kestävää, ruoantuotantoa, joka on mahdollisimman riippumatonta muualta tulevista tuotantopanoksista. Tässä kokonaisuudessa paikallinen tuotanto ja kuluttajien läsnäolo ovat tärkeässä roolissa."
"Omassa työssäni pyrin tunnistamaan kestävään ruoantuotantoon ja metsienkäyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja aktiivisesti tarttumaan niihin. Koen tämän tärkeänä ja samalla myös erittäin kiinnostavana työnä."
Miten lähteä liikkeelle, millaisin askelin voisi lähteä etenemään?
"Ruokajärjestelmä on kuin pienoisyhteiskunta, jossa monet asiat vaikuttavat toisiin ja jossa kehitys tapahtuu usein pistemäisesti. Eli ruokajärjestelmä, kestävyys tai lähiruoka eivät voi ottaa selkeitä askelia, vaan pitää enemminkin tunnistaa mahdollisuuksia, joiden tarttumiseen esimerkiksi tukipolitiikalla kannustetaan. Yksi tällainen Suomea ja samalla montaa muutakin Euroopan maata koskeva kysymys on tuottajien eläköityminen. Voisiko sukupolvenvaihdos olla saranakohta, jossa tila kerrallaan siirryttäisiin kohti kestävämpää tuotantoa ja sellaista toimintaa, joka motivoisi myös seuraavaa sukupolvea jatkamaan. Tämä on yksi kysymys, jonka äärelle olisi hyvä pysähtyä."
Vinkkejä niille, jotka haluavat lähteä tukemaan lähiruokaa ja kestävää ruoantuotantoa omassa arjessaan
"Esitä omassa lähikaupassasi toive, että haluaisit lähiruokaa sinne enemmän ja jos mahdollista niin, nimeä joku paikallisen tuottajan tuote. Vaikka toive ei heti toteutuisikaan, on yksittäinen viesti mennyt sille taholle, jolla on paljon valtaa vaikuttaa asioihin eli kaupalle. Sen jälkeen osta se paikallisen leipomon leipä ja voileipää kotona syödessäsi googlaa, mitä kaikkea muuta lähiruokaa ja sen ympärillä olevaa toimintaa omalla paikkakunnallasi on. Siitä se lähtee."
